Yellow-spotted Lizard: Kylmäverinen matelija joka rakastaa aurinkoa ja maukasta hämähäkkiä!

Keltaisuuspläättilisko, jonka tieteellinen nimi on Sceloporus undulatus, on Pohjois-Amerikassa yleisesti esiintyvä liskolaji. Tämä aktiivinen ja nopea matelija on nimetty ainutlaatuisten keltaisien ja mustanvärinen täplien ansiosta, jotka koristavat sen selkää ja hännän alustaa.

Keltaisuuspläättiliskot ovat kylmäverisiä eliöitä, mikä tarkoittaa että niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Niitä voi usein nähdä aurinkopaistossa kuumien kallion ja kivenlohkareiden päällä, imemässä auringon lämpöä säilyttääkseen optimaalisen kehonlämmön.

Ulkonäkö ja ominaispiirteet

Keltaisuuspläättiliskot ovat suhteellisen pieniä matelijoita, joiden pituus vaihtelee yleensä 15-30 senttimetriin. Niiden ruumis on sulavasti kaartuva ja heikompia jalkansa sopivat täydellisesti juoksentelemiseen kallion ja pensaikostoon. Liskojen häntä on pitkä ja vahva, ja se toimii tasapainon apuvälineenä sekä varoitusalueena petoeläimille.

Keltaisuuspläättiliskot ovat yksikättisiä, eli niillä on vain neljä sormia molemmilla eturaajoillaan ja viisi takaraajoillaan. Tämä ominaisuus tekee niistä ketteräämpiä kivikossa ja maastossa liikkumiseen verrattuna muihin liskolajeihin.

Väritys ja kuviointi

Keltaisuuspläättiliskon väritys vaihtelee jonkin verran eri populaatioiden ja elinympäristöjen mukaan, mutta yleensä ne ovat ruskean tai harmaanpohjaisia ​​tai tumman vihreitä. Niiden selkä on koristeltu useilla keltaisilla täplillä ja mustalla kuviolla.

Keltaisuuspläättiliskon väritys toimii eräänlaisena naamiona sen luonnollisessa ympäristössä, auttaen sitä sekoittamaan maastoon ja piiloutumaan petoeläimiltä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Keltaisuuspläättiliskot ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin Pohjois-Amerikassa. Niitä voi löytää avoimista niityistä ja aroista metsiin ja kallionseinillä. Ne viihtyvät paikoissa, joita leimaavat aurinkoinen ilmasto ja runsaasti piilopaikkoja.

Keltaisuuspläättiliskot ovat yleistyneet Yhdysvaltojen keski- ja itäosassa sekä Kanadassa ja Meksikossa.

Ravintoketju ja saalistus

Keltaisuuspläättiliskot ovat hyönteisräätäliä. Niiden ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä hyönteisistä, kuten hämähäkeistä, heinäsirkoista ja perhosista. Liskojen nopeus ja ketteryys auttavat niitä metsästämään saalistaan avoimessa maastossa.

Keltaisuuspläättiliskot ovat kylmäverisiä, joten ne tarvitsevat aurinkoa säilyttääkseen energiaa. Auringossa lämmitettynä lisko voi liikkua nopeammin ja paremmin havaita saaliinsa. Kun saalis on löydetty, keltaisuuspläättilisko nappaa sen nopeasti suullaan ja nielee sen kokonaisena.

Piiloutuminen ja puolustautuminen

Keltaisuuspläättiliskot ovat yleensä rauhallisia matelijoita ja yrittävät välttää konflikteja. Kun uhka kuitenkin ilmestyy, ne voivat suojautua piilopaikoissaan kallionkolossa tai pensaikossa.

Jos kukaan ei pakene, keltaisuuspläättilisko voi puolustella itseään nostamalla hännän pystysuoraan ja heilauttamalla sitä uhkaavan eläimen suuntaan. Joillakin lajeilla on myös kyky irrottaa häntänsä, mikä hämää petoeläintä ja antaa liskolajille mahdollisuuden paeta.

Keltaisuuspläättiliskon häntä kasvaa takaisin ajan myötä, mutta uuden häntä ei ole enää samaa laatua ja väriä kuin alkuperäinen.

Lisääntyminen

Keltaisuuspläättiliskot ovat munivia matelijoita. Naaras voi munia keskimäärin 5-15 munaa kerrallaan, jotka se haudoo kuumassa maaperässä tai halkeaman alla. Munat kuoriutuvat noin kahden kuukauden kuluttua.

Keltaisuuspläättiliskojen nuoremmat ovat itsenäisiä kuoriutumisestaan lähtien ja osaavat nopeasti metsästää hyönteismadon.

ominaisuus	kuvaus
Koko	15-30 cm
Väri	Ruskea, harmaa tai vihreä; keltaiset täplät ja mustat kuviot selässä
Ravinto	Hyönteiset (hämähäkit, heinäsirkat, perhoset)

Keltaisuuspläättilisko on mielenkiintoinen liskolaji, joka sopeutuu hyvin erilaisiin elinympäristöihin ja osoittaa monia kiinnostavia adaptoituvia ominaisuuksia. Kylmäverisyyden ansiosta ne säästävät energiaa ja suosivat aurinkoista sään. Niiden kyky naamioitua ympäristöönsä ja puolustaa itseään häntänostamilla ja häntähännistämisellä tekee niistä kiehtovia havainnoitaviksi luontotieteilijöille ja eläintenystäville alikein.