Anoplophora glabripennis! Kaivautuvassa taimiston yöeläin tekee tuhoisan vaikutuksen metsätalouteen

Anoplophora glabripennis, jota yleisesti kutsutaan mustasorkka-askartekijäksi, on kovakuorinen hyönteinen, joka kuuluu sarvikuoriaisten heimoon. Laji on kotoisin Itä-Aasiasta ja on tunnettu tuhoisista vaikutuksistaan metsätalouteen. Mustasorkka-askartekijä on saanut lempinimensä mustasta “sorkasta”, joka erottuu selän keskellä.

Ulkonäkö ja anatomia

Mustasorkka-askartekijän koko vaihtelee 1,5 - 4 senttimetriin. Sen kokoisella koolla se on yksi suurimmista sarvikuoriaisista Euroopassa. Hyönteisen väritys on yleensä musta, joskin siivet voivat olla hieman vihreän sävyisiä. Mustasorkka-askartekijän tuntosarvet ovat pitkät ja ohut ja ulottuvat lähes koko vartalon pituuden. Naaraiden tuntosarvet ovat pidempiä kuin koiraiden.

Hyönteisen etuselän takana sijaitseva “sorkka” on oikeastaan sarvimainen kasvu, joka koostuu kuolleista ja kovettunuista soluista.

Ekologia ja elintavat

Mustasorkka-askartekijä on puuta kuluttava hyönteinen, joka munii munansa lehtipuiden kaarnaan. Toukat kuoriutuvat munista ja syövät itseensä tunneleita puuhun.

Toukkien kehitysaika kestää yleensä 1-2 vuotta ja toukan lopettaessa syömisen se pupataan puuhun luodun tunnelin päähän. Aikuinen hyönteinen kuoriutuu puolestaan punan, josta se tunkeutuu ulos ja etsii kumppania lisääntymiseen.

Mustasorkka-askartekijä on yöaktiivinen laji ja lentää usein valoon puoleen.

Ravinto ja metsätaloudelliset vaikutukset

Mustasorkka-askartekijä syö mieluiten lehtipuita, kuten vaahtera, tammi ja koivu. Laji on kuitenkin osoittanut kykyään vahingoittamaan myös muita puulajeja. Toukan syömisen seurauksena puun kuljetuskapasiteetti heikkenee, mikä voi johtaa puun kuolemaan tai kaatumiseen.

Mustasorkka-askartekijän tuhoisat vaikutukset metsätalouteen ovat merkittäviä. Lajin leviämistä on yritetty kontrolloida karanteenitoiminnoilla ja biologisen torjunnan menetelmillä, mutta ongelma on edelleen olemassa.

Taipumus invasiviseen lajin Mustasorkka-askartekijä on yksi esimerkki invasiivisesta lajista. Se on levinnyt alkuperäisestä kotipaikastaan ja aiheuttanut vakavia ekologisia ja taloudellisia vahinkoja uusissa elinympäristöissään.

Lajin leviämisen syyt:

Syy	Selitys
Maailmanlaajuinen kauppa	Mustasorkka-askartekijän toukat voivat piiloutua puutavaraan ja kuljettaa lajia uusille alueille.
Ilmastoindeksi	Lämpimät kesät ja lauhat talvet mahdollistavat lajin leviämisen pohjoisemmaksi
Puulajien monimuotoisuus	Mustasorkka-askartekijä voi hyödyntää monia eri puulajeja ravinnokseen, mikä tekee sen leviämisestä nopeaa.

Kontrollitoimet:

• Karanteenitoimenpiteet: Puutavaran tarkastus ja käsittely, jotta toukat estetään kuljettamasta uusille alueille
• Biologinen torjunta: Luontoon levinneiden petoeläinten (esim. loiset) käyttö lajin määrän rajoittumisessa
• Yhteistyö: Maailmanlaajuinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta mustasorkka-askartekijän leviämistä voidaan kontrolloida ja estää sen vahingollisia vaikutuksia.

Mustasorkka-askartekijä on esimerkki siitä, kuinka ihmisen toiminnalla voi olla merkittäviä seurauksia luonnon tasapainoon.

Tärkeää on ymmärtää lajin biologiaa ja ekologisia vaikutuksia ja toteuttaa tehokkaita kontrollimetodeja.